Valkohäntäpeuran metsästyssääntö 2023


Yleistä

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
Kaadettavaksi anottavien valkohäntäpeurojen lukumäärä sopeutetaan alueen kannan vuosituottoon ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.
Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
Seuran valkohäntäpeuran metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain peurakokouksessa ja saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

Metsästysmaat, yhteistoiminta

Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta. Kaikilla seuran jäsenillä on yhtenäinen oikeus maanvuokrasopimusten allekirjoittamiseen seuran puolesta.
Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa tiedostoa (reviiri-ohjelma), joka on myös valkohäntäpeuraseurueen jäsenten käytössä (vaatii käyttäjältä toimivan sähköpostiosoitteen ja tarkoituksen mukaisen mobiililaitteen, esim. älypuhelin tai tabletti).
Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua valkohäntäpeuran metsästyksen ns. yhteislupaan. Päätös mahdolliseen yhteislupaan liittymisestä tehdään seuran vuosikokouksessa. Seuran nimenkirjoittaja allekirjoittaa yhteislupahakemuksen.

Kaatoluvat

Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen johto.

Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa seurueen metsästyksenjohto.

Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen

Valkohäntäpeuran metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.

Seuran valkohäntäpeura seurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran peurakokouksen yhteydessä. Talvikokous voi päättää erillisen valkohäntäpeurakokouksen pitämisestä kesä/syyskokouksen jälkeen.

Valkohäntäpeura seurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Valkohäntäpeuraseurueeseen voi kuulua varsinaisena jäsenenä.

Ampujana (kivääri ja/tai jousi) metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Seuran oma vaatimus 200 pistettä
liikkuvaan maaliin tai 5 sarjaa. Aseena voidaan käyttää myös haulikkoa täyteispanoksilla.

Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako

Metsästyksenjohtaja valittiin seuran kevätkokouksessa. Johtajaksi valittiin Petri Oksala, Varalla Marko Viitala. Lisäksi varalla Hirvipäällikkö ja Ryhmänjohtaja.

Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan oma-riista sovellukseen tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenille. Yhteisjahtipäivät ilmoitetaan seurueelle Jimy whatsup ryhmän kautta. Tällöin myös seurueeseen kuulumattomat saavat tiedon seurueen metsästyksestä. Myös alueet pyritään ilmoittamaan ennalta.

Yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat yleensä viikon vaihteet.

Kyttäysmetsästys voidaan aloittaa heti luvan alkaessa 1.9. Kyttäysmetsästykseen osallistuvan pitää ilmoittaa pienhirvipäällikölle jahdin paikka, jahdin alkaminen (whats upp/viesti), jahdin päättyminen (whats upp/viesti) ja mahdollinen saalis välittömästi.

Ajavaa koiraa saa käyttää vasta syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Ajavaa koiraa käytettäessä metsästyksessä mukana vain yksi henkilö, muuten seuruemetsästystä ja paikalla oltava nimetty päällikkö. Seuruemetsästyksestä ilmoittaminen alla olevien sääntöjen mukaan. Yksin metsästävä ilmoittaa jahdista peurapäällikölle ja jakaa koiratutkan tunnuksilla oman ja koirien sijainnin päällikölle.

Peuraseurueen metsästyspäivät pyritään ilmoittamaan reilusti etukäteen. Kaikki seurueen jahdit(mukana 2 henkilö tai enemmän ilmoitetaan seurueen whats upp ryhmässä). Ilmoituksessa käy ilmi Jahtiin lähtö-aika ja paikka.

Koirien käytöstä ja käyttövuoroista seuruemetsästyksessä sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee peurapäällikkö tasapuolisuutta noudattaen.

Osallistumisvelvollisuus

Valkohäntäpeuraseurueen jäsenet eivät ole velvollisia osallistumaan metsästykseen jokaisena yhteisjahtipäivänä. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. ruokintapaikkojen ja nuolukivien hoito, ampumaradan työvuoroihin osallistuminen työvuorolistojen mukaan, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikka huolto sekä peijaiset valmisteluineen.

Seurueen jäsen joka ei ole osallistunut päivän yhteisjahtiin ei ole oikeutettu saaliinjakoon.

 Ampumataito, saaliinkäsittely

Jokaisella kiväärillä ja jousella metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävä ampumataito, osoituksena siitä ammutaan vähintään joka kolmas vuosi ampumakoe. Kiväärillä metsästäessä ammuttava pisteitä 200 tai 50 laukausta liikkuvaan hirveen.Täyteisellä metsästävät ovat myös velvollisia harjoittelemaan ammuntaa täyteisellä.

Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.

Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armolaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

Yleisohjeita

Jokaisella on oltava mukana metsästyskortti, aseen hallussapitolupa ja ampumakoetodistus ( kivääri- ja jousimetsästäjät) tai niiden jäljennökset.

Jokaisella ampujalla on oltava asetuksen mukaiset aseet ja patruunat tai nuolet. Metsästäjä vastaa itse niiden laillisuudesta. Ase on oltava kohdistettuna käyttämillesi patruunoille / nuolille.

Kukaan ei saa vaarantaa terveyttään jahdissa. Sairauksista ja vaivoista, jotka vaikeuttavat metsästystä tai liikkumista on ilmoitettava johtajalle.

Jahtipuhelimia käytetään ainoastaan asialliseen metsästykseen liittyvään keskusteluun.

Koiranomistajat vastaavat, että heidän koiransa ovat asianmukaisesti rokotettuja.

Passitorneihin noustaan omalla vastuulla, ilmoitus heikoista torneista metsästyksen johdolle.

Yleisiä turvallisuusohjeita

Jokaisella metsästykseen (myös kyttäys) osallistuvalla on oltava oranssi päähine ja ylävartalovaate (liivi tai takki yms.).

Alkoholia ei saa nauttia metsästyksen aikana. Yksittäinen kaatoryyppy suodaan. Krapulatilasta on ilmoitettava johtajalle.

Jokainen ampuja pysyy määrätyllä passipaikalla. Epämääräinen hiippailu passialueella on kielletty.Ase ladataan vasta passipaikalla tai koiran ajon lähestyessä.

Ampua ei saa, jos vähänkin epäilee sen aiheuttavan turvallisuusriskin.

Ase tyhjennetään heti ajon loputtua passipaikalla tai haukun etääntyessä.

Toisen aseeseen ei saa koskea ilman lupaa.

Turhia laukauksia ei saa ampua.

Ajoneuvossa ase kuljetetaan asepussissa.

Passimiehen on tiedettävä aina viereiset passit, passilinja ja ajon tulosuunnan, metsästyksenjohtaja antaa tiedot sekä näyttää tarvittaessa ampumasektorit.

Valkohäntäpeura ampuminen

Ammutaan ainoastaan lupaehtojen tai johtajan määräysten mukaista eläintä. Yhteisjahdeissa voidaan johtajan ohjeiden mukaisesti ampua myös muita eläimiä, esim. kettuja ja kauriita.

Ei saa ampua ennen kuin on varma mitä ampuu. Vasallista naarasta ei saa ampua.

150 metriä lähempänä toisen hoitamaa ruokintapaikkaa ei saa kytätä

Selvästi toiselle menevää valkohäntäpeuraa ei saa ampua.

Ei saa ampua pensaikon tai oksiston läpi.

Ampumasuunnan tausta on varmistettava.

Ampumisen jälkeen

Ilmoitus metsästysradiolla (cello käytössä)mahdollisimman nopeasti:

mitä on ampunut

montako porukassa oli

minne menivät (pysyivätkö alueella)

arvio osumasta

Ellei ampujalla ole metsästysradiota ilmoitus metsästyksen johdolle matkapuhelimella, ellei ole matkapuhelinta naapuripassi käy katsomassa ja ilmoittaa tapahtuneesta.

Haavoittamistilanne

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan valkohäntäpeuran käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

Mikäli valkohäntäpeura ei kaadu ampujan näkö- kuuloetäisyydelle, metsästäjän tulee:

- Ilmoittaa matkapuhelimella tilanteesta metsästyksenjohtajalle (metsästysradiolla ellei matkapuhelinta ole)

- Merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

- Merkitä tarkoin ja selvästi valkohäntäpeuran sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun valkohäntäpeura jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun valkohäntäpeura jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille. Kyttäysmetsästyksessä myös täysin ohi ammutusta laukauksesta ilmoitus metsästyksenjohtajalle välittömästi.

Kaatajamääritys

Tulkintatilanteissa valkohäntäpeuran kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Kaatajan määrityksen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

Saaliin jako

Kaadetun valkohäntäpeura nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti valkohäntäpeuran kaatajalle.

Saaliiksi saatujen peurajen jaosta osallistujien kesken tapauskohtaisesti. Kyttäysjahdissa ampuja saa pitää koko eläimen. Yhteisjahdeissa muut ammutut eläimet kuuluvat ampujalle, paitsi kauris arvotaan kokonaisena.

Rikkomusseuraamukset, erimielisyysratkaisut

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset käsittelee metsästyksenjohto. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Seuraamuksista voi valittaa seuran johtokunnalle. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

Peijaiset

Peijaiset on yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksien mukaan kaikki seurueen jäsenet.

Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston, valkohäntäpeura- ja hirviseurueen kanssa.

Seurue lahjoittaa yhden kauriin peijaisiin.

Kustannukset

Valkohäntäpeuraseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa. Peuraseurueeseen osallistumismaksu 20 euroa, joka maksetaan seuran tilille ennen metsästystä. FI97 4108 0011 3137 83 Viesti peuraseurue.

Kyttäysmetsästyksen osalta kaatomaksusta vastaa yksin peuran kaatanut seuran jäsen.

Seuruemetsästyksessä lihaosuuden saanut maksaa kaatomaksun.

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.

Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin valkohäntäpeura seuruetta esim. ruokintakulujen peittämiseksi.

Metsästysvieraat

Valkohäntäpeuraseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta, valkohäntäpeura seurue tai metsästyksen johtaja.

Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee valkohäntäpeuraseurue.

Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttama valkohäntäpeuraseurue.

Metsästysvieraat jotka osallistuvat jahtiin ilman saaliinjakoa saavat metsästyksenjohtajan päätöksellä osallistua jahtiin ilman osanottomaksua. Kuitenkin päiväkortti vaaditaan.

Metsästyssäännön tuntemus

Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö löytyy seuran nettisivuilta. Aseettomien metsästysvieraiden osalta vieraiden tuoja vastaa metsästyssäännön tuntemisesta.

 

27.8.2023

 

Petri Oksala

Marko Viitala

Voitto Rajamäki

Jyrki Rasinpää

Pekka Juhala

Jari Harju

Mikko Virtanen

Markku Virtanen

Pekka Huhtakallio

Pekka Kuuppelomäki

Taisto Haavisto

Jarkko Kytäsaari

Kari Hakala

Mikko Salo

Markku Koskiniemi

Seppo Koivulahti

Raimo Pada

Pauli Korhonen

Reijo Kalliosaari